Suomalaiset arvioivat: Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa kotimaisen kaivostoiminnan merkitystä

Koko EU on liian riippuvainen Kiinan ja Venäjän kaivosteollisuudesta. Venäjän hyökkäyksen vuoksi kotimaisen kaivostuotannon merkitys korostuu. Tähän kantaan yhtyvät suomalaiset Taloustutkimuksen toteuttaman Kaivosbarometrin mukaan.

Kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että Suomi ja EU ovat liian riippuvaisia Kiinan ja Venäjän kaivosteollisuuden tuotteista. Vain kuusi prosenttia suomalaisista katsoo, että Euroopassa ei tarvita kaivoksia, koska raaka-aineita voidaan tuoda muualtakin.

”Kansalaiset tuntevat tosiasiat erittäin hyvin. Eurooppa kuluttaa maailman mineraaleista noin 20 prosenttia, mutta tuottaa niistä vain kolme. Siksi kansalaiset näkevät tilanteen aivan samoin kuin esimerkiksi Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti”, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Yllättäen yli kolmannes suomalaisista (36 %) arvioi, että vihreän teknologian yleistyminen tulee vähentämään kaivostuotteiden kysyntää. Totta kai hieman suurempi joukko (39 %) oli asiasta eri mieltä.

Vihreä teknologia moninkertaistaa useiden mineraalien kysynnän. Juuri tämä on yksi keskeisistä syistä siihen, että kaivosteollisuuden toimintaolosuhteita tulisi kehittää.

”Tässä onkin suuri ristiriita. Suomi ja Eurooppa haluavat luopua fossiilisista polttoaineista vihreän siirtymän avulla, mutta siirtymän mahdollistavan kaivosteollisuuden toiminnalle asetetaan koko ajan uusia esteitä”, sanoo Pekka Suomela.

Kaivosteollisuuden näkemyksen mukaan kestävän kaivostoiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä toimintaympäristössä olisivat:

  • Kokonaisuuden huomioon ottava lainsäädäntö
  • Joustava lupamenettely
  • Kannustava verotus
  • Kehittyvä koulutus- ja tutkimusverkosto
  • Pitkäjänteinen toimintaympäristö

 

Kaivosalan työ on suomalaisille vierasta

Kaivosbarometrin huolestuttava viesti kaivosteollisuudelle on, että kaivosalalla työskentely ei houkuttele suomalaisia. Vain 18 prosenttia vastaajista arvioi, että kaivosala voisi olla kiinnostava vaihtoehto, jos he miettisivät uutta opiskelu- tai työpaikkaa.

Barometri osoittaa kuitenkin, että opiskelu ja työ eivät olisi esteenä periaatteellisista syistä. Näin sanoo 60 prosenttia vastaajista. Keskeinen syy näyttäisi olevan se, että ala on vieras etenkin naisille ja etelässä asuville kansalaisille yleisesti. Monella kaivospaikkakunnalla yli 40 prosenttia vastaajista piti alaa kiinnostavana vaihtoehtona.

”Ilmeisesti kaivosalueiden asukkaat ovat huomanneet, kuinka monipuolisia mahdollisuuksia ala tarjoaa esimerkiksi digiosaajille, ympäristöasiantuntijoille ja kalliotekniikasta kiinnostuneille”, sanoo Pekka Suomela.

Suomalaiset kertoivat näkemyksiään valtakunnallisessa Kaivosbarometrissä. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy jo toisen kerran Kaivosteollisuus ry:n toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin 4.–14.4.2022. Vastaajia oli 1003.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Pekka Suomela, pekka.suomela@teknologiateollisuus.fi, puh. +358 40 533 2848

kaivosbarometritutkimuskaivosteollisuus

This site is registered on wpml.org as a development site. Switch to a production site key to remove this banner.